Kytkin peräkärryn autoon kiinni ja lähdin rannasta hakemaan viime kesänä kaatamiani kuusia. Vuohet saavat ensin kaluta oman osansa ja sitten puut pääsevät lämmitystehtäviin.
Makoilin laiturilla tovin, aurinko lämmitti. Sorsapari lensi kauhealla kiireellä laiturin ohi. Hetken kultuttua yhtä kovalla vauhdilla palasivat kuin ajo-ohjeita toisilleen huutaen.
Mielessäni oli mopo ja maantie. Väsymys alkoi kuitenkin painaa ja pienen pihasiivouksen jälkeen vaivuin peittoihin ja sikeään uneen.
Herättyäni lähdin vaimoa hakemaan naapurikylästä. Kaikki linjabiilit eivät tule tänne meille asti joten toisinaan se tietää kävelyä. Matkaa ei ole kuin vajaa viisi kilometriä, mutta väsyneenä sekin voi tuntua toivottomalta.
Yhteistä aikaa arvostavina otimme vuohet ja koirarouvan mukaan metsäkävelylle. Hörpin kahvia samalla kun vaimo oikoi rankaansa kuivuneen puunrungon päällä. Aloin heräillä iltaan ja mieli teki ajamaan. Kilometrejä ei ollut tarkoitus kartuttaa, oli vain kiva päästä rentoutumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti